Toukokuun viimeisenä viikonloppuna, 25. – 27.5. Naantalissa järjestettävillä Venemessuilla voi tutustua lähes 150 veneeseen. Mukana tulee olemaan monia ensikertaa Suomessa vesillä nähtäviä veneitä ja muutama vene saa nyt ensiesittelynsä Pohjoismaissa. Veneiden ohella messuilla esitellään runsaasti merihenkiseen vapaa-aikaan ja mökkeilyyn liittyviä tuotteita ja palveluja.

Naantalin Venemessujen rooli Suomen ainoana kevään uivana venetapahtumana on vakiintunut ja se näkyy isojen venemerkkien panostuksena messujen tarjontaan. Venemessujen toimitusjohtajan Juha Mäkisen mukaan lopullinen messuveneiden lista elää vielä, mutta jo nyt voidaan kertoa muutamista näyttelyn mielenkiintoisimmista veneistä.

- Olemme todella iloisia siitä, miten innostuneesti maahantuojat ja jälleenmyyjät ovat kanssamme tänä keväänä olleet Naantalin Venemessuja tekemässä. Näyttelyn helmiä tulee olemaan paljon, esimerkiksi Sunseeker 60 Predatorin, Fairline 50 Targan ja vaikkapa Princess V39:n ovat varmasti näkemisen arvoisia aluksia, Mäkinen hehkuttaa.

Mökki- tai yhteysvenettä etsivälle Naantalin Venemessuilta löytyy kattava valikoima erilaisia vaihtoehtoja. Perniössä valmistetut Särkiveneet tuo messuille ikisuositut ja turvalliset soutuveneensä.

Messuilla nähdään myös Suomen myydyin vene; Buster LX. Bustereista messuilla nähdään myös pienin XSR-malli ja hytillinen Buster XXL-cabin. Rauhallisempaan etenemiseen soveltuu lujitemuovinen Simppu 620, josta messuilla on esillä Torqeedo-sähköperämoottorilla varustettu versio.

Uutuuksina messuilla esitellään mm. Silver Wolf BR ja Flipper-veneiden 670 ST sekä Delta-veneiden uutuusmalli Delta 26 Open. Yksi messujen mielenkiintoisimmista uutuuksista on kovapohjainen Scorpion Serket 97 luksus R.I.B. Venettä ei ole tätä ennen nähty messuilla Pohjoismaissa. Serketissä tulee olemaan kaksi 300 hevosvoimaista Yamaha-perämoottoria, joilla veneen huippunopeus on yli 70 solmua.

Muotia, missejä ja muumeja

Veneiden ohessa Naantalin Venemessut tarjoaa jokaisena messupäivänä monenlaista oheisohjelmaa. Muumit saapuvat messuille tervehtimään lapsia ja kertomaan miten seuraavana viikonloppuna avautuvan Muumimaailman kevätkiireet edistyvät. Kesäkauden kuumimmat muotitrendit selviävät Fashion Teamin muotinäytöksissä ja naiskauneutta messuilla ihaillaan Miss Model of the Wolrd -osakilpailun merkeissä. Mallikilpailun voittaja osallistuu marraskuussa järjestettävään Suomen finaaliin, josta voittaja lähtee loppukilpailuun Kiinaan.

Messuilla pääsee myös vesille, poljettavia kajakkeja voi ajaa itse ja messulaitureiden välissä liikennöivän lautan kyydissä voi ihailla merimaisemia. Pikkupoikien ja ehkä hiukan isompienkin iloksi messuilla nähdään radio-ohjattavan moottoriveneen näytösajoja. Kyseessä ei ole aivan tavallinen radio-ohjattava vaan 100 km/h kiitävä ohjus, joka saa osakseen ansaittua kunnioitusta jo muhkeilla äänillään.

- Naantalin Venemessuille voi lähteä helposti koko perheen voimin, sillä alle 15-vuotiaat lapset pääsevät vanhempien seurassa ilmaiseksi sisään. Messuille voi saapua myös omalla veneellä, Muumimaailman sillan pohjoispuolelta löytyy runsaasti tilaa vierasveneille, messujen projektipäällikkö Tuomas Levanto kertoo.

Naantalin Venemessut 25. – 27.5.2012 Naantalin Vierasvenesatamassa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n, SKAL Suoritealat ry:n ja Mobilian yhteistyökumppaneineen organisoima Kuorma-autojen tunnistuksen Suomenmestaruus -kilpailu järjestettiin tänä vuonna 13. kerran. Alkukilpailuaikana 21.11.2011 – 30.3.2012 lähes sata osanottajaa lähti tavoittelemaan Suomen parhaimman kuorma-autojen tuntijan arvonimeä.

Alkukilpailuun osallistuttiin Mobilian kotisivuilla olleella nettikilpailulomakkeella.

Alkukilpailussa korkein saavutettu pistemäärä oli 40 pistettä; siihen ylsi tänä vuonna peräti neljä mestaruuden tavoittelijaa. Hyvistä tuloksista johtuen alkukilpailuvastausten tasoa voidaan pitää korkeana. Vastaajien joukossa oli ilahduttavan runsaasti naispuolisia osallistujia; vastauksia tuli kaikkialta Suomesta, aina pohjoisinta Lappia myöten.

Helsingissä, Logistiikka – Kuljetus 2012 -näyttelyn yhteydessä 12.5.2012 järjestettyyn tiukkaakin tiukempaan loppukilpailuun osallistui 26 finalistia kutsutuista 34:stä. Kilpailukysymyksiä oli 20 sekä jokerikysymys. Suurin teoreettinen pistesaalis olisi ollut 20 sekä lisäksi 5 pistettä Jokerista.

Tasaväkisessä finaalissa mestaruuden nappasi Seppo Leskinen Lahdesta, toiselle sijalle kiilasi Mika Schroderus Mäntsälästä ja kolmanneksi nousi Reijo Östlund Veikkolasta. Finaalissa kysymykset liittyivät maamme luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen sekä kuorma-autojen nimiin, merkkeihin ja teknisiin yksityiskohtiin.

Kilpailun tulos:
1. Suomen Mestari Seppo Leskinen (17 pistettä)
2. Mika Schroderus (14 pistettä)
3. Reijo Östlund (13 pistettä)

Kuorma-autojen tunnistuksen Suomen mestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1996.
Kilpailun vastuunalaisina järjestäjinä vuonna 2012 toimivat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, SKAL suoritealat ry ja Mobilia yhteistyökumppaneineen.

Logistiikka- ja kuljetusala kokoontui ke-la 9. – 12.5. Helsingin Messukeskukseen Logistiikka-Kuljetus 2012 -tapahtumaan. Lauantaina 12.5. messuilla mm. kilpailtiin Young European Truck Driver 2012 SM –finaalin voitosta ja Kuorma-autojen tunnistuksen SM-tittelistä.

Kuopiolainen Janne Hötti voitti Scanian järjestämän Young European Truck Driver 2012 –kilpailun Suomen finaalin ja lähtee edustamaan Suomea Euroopan finaaliin. Toiseksi sijoittui Mikko Lunki Kokkolasta ja kolmanneksi Ville Pöllä Kannuksesta.

Tasaväkisen Kuorma-autojen tunnistuksen SM-kilpailun voitti Seppo Leskinen Lahdesta, toiseksi tuli Mika Schroderus Mäntsälästä ja kolmanneksi Reijo Östlund Veikkolasta. Kuorma-autojen tunnistuksen SM-kilpailun järjestämisestä vastasi  Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, SKAL suoritealat ry ja Mobilia yhteistyökumppaneineen.

Logistiikka-Kuljetus 2012 –näyttelyyn osallistui 231 näytteilleasettajaa ja siellä vieraili 14 878 alan ammattilaista. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2015 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman järjestää Suomen Messut yhteistyössä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n kanssa.

Liikenneministeriön julkistamasta linja-autoliikennetyöryhmän raportista käy ilmi, että ministeriö ja Liikennevirasto ovat valinneet ainakin 11 kaupunkiseuduille liikenteen hoitomalliksi viranomaisjärjestelmän. Samalla kaupunkiseutujen ulkopuolella toimivasta bussiliikenteestä loppuu merkittävä osa.

Näin tapahtuu, jos matkustajille edulliset seutuliput ajetaan alas. Joukkoliikennemalli, jossa isot kaupungit järjestäisivät suljetusti alueensa liikenteen omine lippujärjestelmineen, johtaisi linja-autoliikenteen kuihtumiseen kannattamattomana muualla maassa. Samanaikaisesti kaupunkiseutujen ulkopuolelle toimivien bussiyritysten elinmahdollisuudet tuhoutuisivat ja bussiyritykset menettäisivät arvonsa.

- Jos seutuliput eivät joukkoliikennelain siirtymäaikojen jälkeen kelpaa yritysvetoisesti hoidetussa bussiliikenteessä, ajautuu bussiliikenne järjestäminen ja rahoitus julkisen vallan syliin. Jo pelkkä aikataulu-, lippujärjestelmä- ja asemapalvelujen siirtyminen viranomaisten vastuulle merkitsisi 100 miljoonan euron lisälaskua vuodessa julkiselle vallalle, toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta sanoo.

Suomen bussiliikennejärjestelmä on Euroopan tehokkain. Julkisen rahoituksen määrä on pienin Euroopassa. Syrjäisimmätkin seudut mukaan lukien pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 80 % bussiliikenteestä hoidetaan lipputuloilla.

- On käsittämätöntä, jos yleisiä matkalippuja ei saada kelpaamaan kaikissa bussivuoroissa liikenteen järjestämistavasta riippumatta. Jos seutulippujärjestelmä alas ajetaan, valtakunnallinen bussiverkosto romutetaan ja yritysaloitteinen bussijärjestelmä muuttuu viranomaisten hallinnoimaksi ja verovaroilla ylläpidettäväksi. Tarvitaan mittava julkista rahaa nielevä suunnittelu- ja hallintobyrokratian lisäys ilman että matkustajat hyötyvät siitä palvelutason paranemisena ja lipun hintojen alenemisena. Valtion ja kunnan “kassanpohjan” tietäen en usko siihen kenelläkään olevan varaa, Kääriäinen jatkaa.

Kääriäisen mukaan linja-autotyöryhmän työn jatkoksi käynnistyvä Liikenneviraston jatkoselvitys lippu- ja maksujärjestelmistä on hyvä asia. Toivon, että löytyy vielä ratkaisu julkisesti tuettujen lippujen kelpoisuuteen kaikissa bussivuoroissa. Tällöin toimivaltaiset viranomaiset valitessaan yritysaloitteisen liikenteen hoitomallin voivat varmistua seutulippujen kelpoisuudesta. Kyse on ennen kaikkea matkustajan ja veronmaksajan edusta.

Jussi Mälkiä on saanut Vuoden Logistikko -tunnustuspalkinnon ja Actiw Oy on valittu Vuoden Logistiikkayritykseksi . Vuosittain jaettavat palkinnot julkistettiin Logistiikka-Kuljetus-näyttelyn avajaisissa Helsingin Messukeskuksessa. Jussi Mälkiä on Meriaura-yritysryhmän perustaja ja pääomistaja. Actiw Oy valmistaa varaston, kuorman muodostuksen ja lastauksen automaatiojärjestelmiä kansainvälisille yrityksille.

Vuoden Logistikko -tunnustus myönnetään logistiikan eteenpäin menoon vahvasti vaikuttavalle ja/tai logistiikan kehittämisessä aktiivisesti mukana olevalle henkilölle. Innovatiivinen yrittäjä Jussi Mälkiä on pyörittänyt jo neljännesvuosisadan menestyvää liiketoimintaa. Hän on kehittänyt ennakkoluulottomasti uusia logistiikkaratkaisuja ja ottanut työssään erityisesti huomioon ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen.

Vuoden Logistiikkayritys -tunnustus myönnetään joko logistiikan korkeatasoisesta, monipuolisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä tai konkreettisesta, toiminnallista ja taloudellista hyötyä tuottavasta ja uutta luovasta logistiikan kehittämishankkeesta ja/tai tutkimuksesta. Actiw Oy on vuonna 2008 perustettu pieksämäkeläinen yritys, jolla on kokemusta materiaalinkäsittelyautomaatiosta 80-luvun puolivälistä saakka. Yritys on vahvasti panostanut omien varasto- ja lastausautomaatiotuotteiden tuotekehitykseen, jonka avulla se on saavuttanut menestystä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

Jussi Mälkiälle ja Actiw Oy:lle myönnettävät tunnustukset julkistetaan Logistiikka-Kuljetus-näyttelyn avajaisissa Helsingin Messukeskuksessa 9.5.2012 kello 11.30.

Vuoden Logistikko ja Vuoden Logistiikkayritys -valinnat tekee Suomen Logistiikkafoorum, joka edistää Suomen kilpailukykyä tukevaa logistiikan ja logistiikkaverkkojen kehittämistä palkitsemalla alan osaajia. Vuoden Logistikko -tunnustus on myönnetty vuodesta 2001 ja Vuoden Logistiikkahanke/-yritys vuodesta 1994. Suomen Logistiikkafoorumiin kuuluvat Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö (LTES) ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry.

Työryhmä esittää, että EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) yleisen säännön käyttöönottoa ei ryhdytä valmistelemaan eikä lisäselvityksiä asiasta tehdä. EU-lainsäädännössä niin sanotulla yleisellä säännöllä voidaan poikkeustapauksissa säädellä markkinaehtoista liikennettä. Yleisellä säännöllä voidaan määritellä matkalipun enimmäishinta tietylle matkustajaryhmälle. Liikennöitsijälle korvattaisiin lipputuottojen ja liikennöintikustannusten ero.

Ministeri Merja Kyllönen kiittää työryhmän perusteellisesta selvityksestä.
- Selvityksessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja siinä annetut suositukset ovat hyvä pohja joukkoliikenteen kehittämiselle, jota on jatkettava matkustajien tarpeista lähtien. Seutulipuista löytyy ratkaisu yhdessä alan kanssa. Yleistä sääntöä ei ole syytä ryhtyä valmistelemaan, toteaa ministeri Kyllönen.

Työryhmän selvitykseen sisältyy suosituksia sekä markkinaehtoisten että palvelusopimusasetukseen perustuvien mallien käytöstä. Selvityksen liitteenä on reittiliikennelupien käsittelyä koskeva ohje toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

Toimivaltaisia viranomaisia ovat yhdeksän alueellista ELY-keskusta ja 26 kuntaa tai kuntayhtymää. Toimivaltainen viranomainen tekee ratkaisun siitä, tarvitaanko joukkoliikenteen palvelutason toteuttamiseen julkista tukea vai syntyykö riittävät, luotettavat palvelut markkinaehtoisesti.

Työryhmä esityksen mukaan jatkoselvityksiä tarvitaan lippu- ja maksujärjestelmistä. Uuden yhteiskäyttöisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittämisperiaatteiden tulee perustua suurimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin. Ministeri Kyllönen on antanut Liikennevirastolle tehtäväksi käynnistää jatkoselvitys siitä, mitä lippu- ja maksujärjestelmiä voidaan hyödyntää markkinaehtoisessa liikenteessä.

Linja-autoliikenteen kehittämistä selvittänyt työryhmä luovutti ehdotuksensa liikenne- ja viestintäministeriölle torstaina 10. toukokuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään reittiliikennelupien myöntämiseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tehtävänä oli käsitellä erityisesti markkinaehtoisen reittiliikenteen toimintaedellytyksiä.

Nykymuotoinen linja-autoliikenne on järjestettävä uudelleen kun joukkoliikennelain mukaiset siirtymäajan liikennöintisopimukset lakkaavat 30.6.2014–2.12.2019 välisenä aikana. Suuri osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy 30.6.2014.

Linja-autoliitto, Matkahuolto ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, AKT jättivät raporttiin eriävän mielipiteen.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, Liikennemarkkinat-yksikön päällikkö Tero Jokilehto, p. 029 534 2568, liikenne- ja viestintäministeriö

Työryhmän raportti on liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla tiedotteen liitteenä.

Lähde: LVM Tiedote 10.5.2012

Suomen ensimmäinen sähköhybridikuorma-auto Volvo Trucksilta jätehuoltoon
Volvo Trucks on toimittanut Suomen ensimmäisen hybridikuorma-auton jätehuoltoalalla toimivalle Lassila & Tikanojalle. FE-mallinen kuorma-auto on suunniteltu 26 tonnin kokonaispainoille ja on täydellinen ratkaisu esimerkiksi jätehuoltokuljetuksiin. Hybriditekniikka pienentää polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä jopa 30 %. Samalla kuorma-auton melutaso laskee huomattavasti.

Hybridikuorma-auton energiatehokkuus pienentää ympäristövaikutuksia ja hiilidioksidipäästöt pienenevät jopa 30 %. Myös hiukkas- ja typpioksidipäästöt pienenevät. Hybridikuorma-auton kiihdytysten ja joutokäynnin melutaso on saatu puolittumaan, joka tuo merkittävän kilpailuedun tiheästi asutuilla alueilla liikennöivälle kuorma-autolle. “Kyseinen Volvo FE Hybrid on viimeisintä huipputeknologiaa edustava kuorma-auto, joka soveltuu täydellisesti esimerkiksi jätehuoltoon ja muihin erilaisiin jakelutehtäviin kaupunkiliikenteessä, jossa pysähdyksiä on tiheästi”, toteaa Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund. “Hybridikuorma-auto on Volvon pitkäjänteisen ja innovatiivisen tuotekehitystyön tulos. Hybriditekniikka on ehdottoman tärkeää tulevaisuuden polttoainetaloudellisten kuljetusratkaisujen kehittämisessä, jonka takia panostamme tekniikkaan vahvasti”, Björklund toteaa.

Hybriditekniikalla huomattavia polttoainesäästöjä

Volvo FE Hybrid on rinnakkaishybridi, eli diesel- ja sähkömoottorin energiaa voidaan hyödyntää yhdessä tai erikseen. Järjestelmä siirtyy voimanlähteestä toiseen automaattisesti. Kun hybridiajoneuvoa ajetaan ykkösvaihteella, voimanlähteenä käytetään yksinomaan sähkömoottoria. Tällöin kaasu reagoi erittäin herkästi ja ajettavuus on erinomainen. Kun hybriditila käynnistyy, diesel- ja sähkömoottori toimivat rinnakkain polttoainesäästöjen optimoimiseksi. Kenttätestien mukaan polttoaineenkulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä on saavutettu yli 30% säästöjä.
Volvon hybriditekniikka on suunniteltu ottamaan talteen mahdollisimman paljon energiaa jarrutuksissa, jolloin lisälatauksia ulkoisista lähteistä ei tarvita. Sähkökäyttöisyys madaltaa myös melutasoa huomattavasti.

Puhtaamman ja paremman ympäristön puolesta

“Hybridikuorma-auton edut jätekuljetuksissa ovat ehdottomasti hiljaisuus, hiilidioksidipäästöjen väheneminen ja polttoainetaloudellisuus. Kaupunkilaisten elinympäristön laatu paranee merkittävästi alhaisempien päästöjen ja puolittuneen melutason johdosta. Investointimme ja polun avaaminen on luonnillinen jatkumo työlle, jota olemme jo vuosia tehneet puhtaamman ympäristön puolesta”, johtava asiantuntija Lassi Hietanen Lassila & Tikanojalta toteaa.

Volvon hybridikuorma-auton voimanlähteenä on 7 litran dieselmoottori ja automaattinen I-Shift -vaihtamisjärjestelmä. Jätehuoltotehtävissä kuorma-autossa on 340 hevosvoiman / 1 300 Nm:n vääntömomentin tuottava moottori ja jakelutehtävissä vastaavasti 300 hevosvoiman / 1 160 Nm:n vääntömomentin voimanlähde. Dieselmoottori toimii rinnakkain 120 kilowatin sähkömoottorin kanssa. Sähkömoottorin voimanlähteenä käytetään uudenaikaisimpia saatavilla olevia litiumioni-akkuja. Moottorin ja vaihteiston välissä on sähkömoottori.

Volvo FE hybridikuorma-auto on normaalissa sarjatuotannossa oleva kuorma-auto. Volvo pystyy toimittamaan sitä kaikille ympäristöasioista kiinnostuneille yrityksille.

Lassila & Tikanojan hybridijäteauto on esillä Logistiikka & Kuljetus2012 -näyttelyssä
9.-12.5. Helsingin Messukeskuksen pääsisäänkäynnin edustalla.

Hybridimateriaali:
Tekninen tuote-esite ja Volvo Trucks -hybridikuvia löydät tiedotteen yhteydestä osoitteesta www.volvotrucks.fi

Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2009. Kustannukset olivat vuonna 2011 keskimäärin 12,1 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 11,9 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen logistinen toimivuus ja osaaminen on hyvä.

Kuljetuskustannukset muodostavat edelleen suurimman yksittäisen kustannuserän. Ne ovat keskimäärin 4,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta (4,4 % vuonna 2009). Yli puolet yrityksistä arvioi kuljetuskustannustensa nousevan vuoteen 2015 mennessä.

Varastointikustannukset ovat kohonneet 0,5 prosenttiyksikköä, ja ne ovat vuonna 2011 keskimäärin 2,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Muutosta selittää varastotilojen käyttöasteen ja samalla hintatason lähteminen uudelleen nousuun vuoden 2009 laskun jälkeen.

Tulokset selviävät liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston teettämästä Logistiikkaselvitys 2012 –julkaisusta. Tämän vuoden selvityksessä logistiikan merkitystä on lähestytty erityisesti kilpailukyvyn näkökulmasta.
Logistiikan merkitys yrityksen kilpailukyvylle korostuu erityisesti suurilla yrityksillä. Suurilla kaupan alan yrityksillä keskimäärin 43 prosenttia ja teollisuusyrityksillä 35 prosenttia kilpailukyvystä tulee logistiikasta. Vaikka matalan kustannustason maat ovat houkuttelevia erityisesti hankinnan ja tuotannon sijoittumiselle, myös kotimaassa nähdään kasvupotentiaalia.

Kyselytutkimukseen saatiin 2732 vastausta. Vuosien 2006, 2009 ja 2010 kyselyaineistojen kanssa Logistiikkaselvitys 2012 muodostaa aihepiirin kattavimman tietokannan maailmassa.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suomalaisen elinkeinoelämän logistiikan nykytilaa ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimustulokset tarjoavat viranomaistahoille ja elinkeinoelämän sekä edunvalvontajärjestöjen käyttöön tietoa toiminnan suunnitteluun ja tulevien päätösten valmisteluun.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmän tekemä Logistiikkaselvitys 2012 löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta.
 
 
Lähde: LVM Tiedote 10.05.2012

Suomen tieverkolla liikennöivät ulkomaiset kuorma-autot voidaan jaotella kolmeen ryhmään: kansainvälisessä liikenteessä oleviin, laillisia kabotaasikuljetuksia* suorittaviin sekä laittomasti Suomen sisäisiä kuljetuksia harjoittaviin. Kuljetus on laiton, jos kuljettajalla ei tarkastushetkellä ole esittää kansainvälistä rahtikirjaa, jolloin poliisin tai tulliviranomaisen tulisi keskeyttää kuljetus. Laittoman kuljetuksen paljastaa ainoastaan tehokas valvonta. SKAL vaatii, että poliisi ja tulli terävöittävät kabotaasiliikenteen valvontaa, jotta epätervettä harmaata taloutta saadaan kitkettyä kuljetusmarkkinoilta.

Liikennelaskenta osoittaa, että tieverkkoamme käyttää päivittäin runsas joukko ulkomaisia kuorma-autoja, jotka eivät osallistu tienpidon kustannuksiin. Tiestön rahoituksesta vastaavat suomalaiset yritykset ja veronmaksajat. SKAL on esittänyt tiemaksujen käyttöönottoa ja samalla polttoaineveron palautusjärjestelmää kotimaiselle ammattiliikenteelle kustannustaakan kohtuullistamiseksi.

Laskenta suoritettiin 2.5. klo 12.00 ja 3.5. klo 12 välisenä aikana kahdeksassa eri mittauspisteessä:

• Oulu
o VT8, Limingan liikenneympyrä

• Turku–Pori –alue:
o Naantalin satama

o Turku, linja-autoaseman Hesburger

o Pori: Helsingintien ja Tampereentien risteys

• Jyväskylä
o VT4 ja VT9, Kanavuoren liikenneympyrä

• Mikkeli
o VT5, Vehmaan risteys
o VT13–VT15 risteys

• Vuosaaren satama

*Kabotaasi = toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulleen kuljetusyrityksen kuorma‐autolla voidaan suorittaa enintään kolme maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä Suomeen päättyneen kansainvälisen kuljetuksen jälkeen.

Karsintakilpailujen perusteella loppukilpailuun kutsuttujen taso ja tietämys on tänä vuonna jälleen korkeammalla kuin aikaisempien kilpailukertojen aikana. Vastauksia tuli järjestäjien internet-sivujen kautta sekä postittse runsaasti kautta koko Suomen. Mukana oli ilahduttavan paljon naispuolisia vastaajia.

Loppukilpailussa heijastetaan 20 kuvaa valkokankaalle. Aiheesta riippuen finalisteilla on 30–120 sekuntia aikaa vastata kirjallisesti esitettyyn kysymykseen. Vastaukset on annettava niin

tyhjentävästi, ettei tulkinnanvaraa synny. Tämä edellyttää todellista asiantuntemusta ja hyvää muistia.

– Kompia onkin syytä välttää. Finalistit joutuvat hyödyntämään koko muistikapasiteettinsa tehtävistä selvitäkseen, sanoo toimittaja Olli Blomberg, joka koko kilpailun historian ajan on vastannut kilpailujen kysymyksistä. Hänen mukaansa kysymysten vaikeusastetta on vuosien saatossa lievästi kiristetty, sillä kiinnostus hyötyajoneuvoliikennettä kohtaan ja sen myötä alan tietämys lisääntyvät koko ajan, varsinkin tiedonnälkäisten nuorten keskuudessa. Heitä onkin vuosi vuodelta yhä enemmän loppukilpailuun päässeiden joukossa.

Finaalikysymykset painottuvat maamme yli 100-vuotisen ammattimaisen kuorma-autoliikenteen historiaan, mutta sivuavat myös muuta kotimaista sekä kansainvälistä kuorma-autoalaa.

Kilpailu karsinta- ja loppukilpailuineen on selkeä kaksintaistelutanner kokeneiden veteraanitietäjien ja uutta tietoa koko ajan itseensä ammentavan nuoremman polven väli llä, mikä järjestäjätahojen mukaan on omiaan tekemään erityisesti loppukilpailusta huikean tietomittelön. Osallistuja-aktiivisuus myös osoittaa, että kuorma-autoliikenteen merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta tiedostetaan.

*  *  *

Kilpailu alkaa klo 10.00 ja kestää palkintojenjako mukaan lukien kolmisen tuntia. Yleisö ja julkinen sana ovat tervetulleita mukaan.