Luetuimmat artikkelit nyt

Maantiekuljetus, Ajoneuvot

Merenkulku, Tullaus, Huolinta

Teknologia, Tuotanto

Verkkolehti

OR groupin liikevaihto kasvoi erikoisosaamisella

16. marraskuuta 2016

or_group

Mikkeliläinen puuseppä Olavi Räsänen aloitti yritystoimintansa vaatimattomissa oloissa rukoushuoneen kellarissa, kun tykkien pauhu itärintamalla loppui. Nyt, 70 vuotta myöhemmin, yritys on laajentunut kolmeksi ja sen tehtaiden kattojen suojissa on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista.

On vuosi 1946 ja Mikkelin uusgoottilaisen tuomiokirkon holvien suojassa lepää hiljaisuus. Kirkon takaa, rukoushuoneesta, kuuluu kuitenkin elämisen ääntä. Se tulee rukoushuoneen kellarista, jossa puuseppä Olavi Räsänen sahaa vaneria. Siitä syntyy makeisten kuljetukseen laatikko.

– Ei ollut tavallista, että puusepänverstas toimi kirkon tiloissa, mutta sotien jälkeen oli kaikesta pulaa – myös verstastiloista, OR groupin markkinointijohtaja Jarmo Räsänen kertoo.

Sama koski kuljetuslaatikoiden materiaalina käytettävää vaneria. Sitä saatiin Mikkelin vaneritehtaan hukkapaloista ja sekundasta. Kovin pitkään Räsänen ei kellarissa toimintaansa jatkanut, sillä Suomen jälleenrakentamisen tahti oli niin kova, että töitä tehtiin myös sunnuntaisin. Sahan laulanta ei virrenveisuun taustaääneksi sopinut.

Vuonna 1954 Räsäsen verstas muutti Seuralan teollisuusalueelle Mikkeliin, sillä seurauksella, että yhdeksän vuoden päästä se teki suomalaisen logistiikan historiaa. Räsänen alkoi ensimmäisenä Suomessa valmistaa kuormalavoja teollisesti ollen seuraavien vuosikymmenten ajan maan suurin kuormalavojen valmistaja.

Massiivikoivusta vahvoja kierrätyslavoja

Kuormalavojen perusrakenne ei paljon ole vuosikymmenien aikana muuttunut, mutta niiden tuotanto on. Automatisointi on viety niin pitkälle, että se muistuttaa prosessinomaista kokoonpanoa. Vähitellen kuormalavojen koot alkoivat kysynnän vuoksi vakiintua. Puhuttiin VR-lavasta, joka sopi junavaunun kyytiin. Nykyään lava tunnetaan FIN-lavana (1000×1200).

– Sitten tuli Keski-Euroopasta oma niin sanottu eurolava (EUR-lava), joiden lisäksi on erikoislavoja mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Esimerkiksi rakennusteollisuus tarvitsee betonilaattojen kuljetukseen omansa. Kemianteollisuudessa käytetään niin sanottua oktabin-kontin erikoiskuormalavaa, joka on kooltaan 1140×1140.

Kuormalavojen uudelleenkäyttöä on viime vuosina kehitetty ja kehitetään yhä, mitä lavavalmistaja pitää hyvänä asiana. – Esimerkiksi panimoteollisuudessa käytetään kierrätettäviä PAN-lavoja, joiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat kolme – neljä kertaa vahvempia kuin tavallisessa kuormalavassa.

Kun peruskuormalava tehdään yleensä männystä tai kuusesta ja kootaan nauloin, panimolava valmistuu massiivikoivusta. Jalka- ja välitukiin tulee naulojen lisäksi metalliset putkiniitit. – Kaupan logistiikassa käytetään yhä valitettavan paljon kuormalavoja vain yhden kerran, jonka jälkeen ne tuhotaan. Se ei ole kestävää kehitystä.

>>> Lue koko artikkeli ilmaiseksi verkkolehdestä!


Piditkö artikkelista? Kerro siitä myös muille!


Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail
 

Yhteistyössä

    ADR Koulutus Timo Kallionpää Victor Ek Yara – Ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristön suojeluun Rausteel Turun Satama – Port of Turku Kiho – Tiedonkeräyksen mestari Tapaturva Viking Line